Lauri Kontro Mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Lyhyesti.

Suomi tarvitsee monipuolisen Ylen

Suomalainen kaupallinen media vaeltaa murheen laaksossa. Sanomalehdet ja kaupalliset tv-kanavat ovat joutuneet vähentämään väkeä ja yt-neuvotteluista on tullut mediatalojen arkipäivää.

Lehdistön vaikeuksiin on monta syytä. Tärkein on digitalisaatio, mikä on johtanut mediatalojen kustannusrakenteiden muutokseen. Kansalaiset ovat oppineet saamaan uutiset ja myös osan viihteestä verkosta ilmaiseksi.

Digitalisaatio on vaikuttanut lehtien levikkeihin rajulla tavalla. Yleislehdet ja monet aikakauslehdet ovat menettäneet levikkiään merkittävästi. Toisaalta monet erikoislehdet, erityisesti laatuun panostavat talouslehdet, ovat välttäneet kriisin. Lehdistön kriisi ei koske kaikkia, vaikka niin usein uskotaan.

Myös kaupalliset tv-kanavat ovat vaikeuksissa. Suurin kaupallinen tv-yhtiö on ruotsalaisen Bonnierin omistama MTV. MTV:n vaikeuksien yhtenä syynä ovat olleet erityisesti kalliit urheilutapahtumien televisiointisopimukset. Kun Kimi Räikkösen auto ei kulje, myös MTV:n talous tökkii.

Sanoman omistama Nelonen on keskittynyt amerikkalaisen halvan videotuotannon läpiajamiseen. Varsinaista omaa tuotantoa kanavalla on häviävän vähän.

Yleisradio on selviytynyt kaupallista mediaa paremmin. Vaikka myös Yle on joutunut saneeraamaan toimintojaan, sen talous on suhteellisen vakaalla pohjalla. Kun Suomessa siirryttiin tv-lupamaksujen perinnästä yle-veroon, vakiintui Ylen tulopohja merkittävästi, vaikka monen katsojan lupamaksu aleni.

Suurten lehtiyhtiöiden edustajat maalaavat mielellään kuvaa, jonka mukaan lehtien vaikeudet olisivat yleisradioyhtiön syytä. Sanotaan esimerkiksi, että Ylen ilmaispalvelu verkossa syö lehtien ansaintamahdollisuuksia.

Yle on kieltämättä vahva tekijä suomalaisessa mediatodellisuudessa. Väitteet siitä, että Yle olisi harhautunut kauas omalta tontiltaan, ovat kuitenkin varsin kevyitä. Suurimpia verkkosivustoja ovat tänä päivänä Iltalehti ja Ilta-Sanomat, ei Yle.

Ylen asema korostuu, kun lehdet muutoin ovat heikkoja ja heikentävät laatuaan. Niiden talouteen vaikuttaa digitalisaation lisäksi jakelukulujen nousu. Siitä ei kuitenkaan voi syyttää Yleä.

Suomen suurin viestintäyritys on Helsingin Sanomia kustantava Sanoma. Sanoma on, tai oli, paljon muutakin kuin Helsingin Sanomat. Se on oppikirjatuottaja, se omistaa tv-kanavia, sillä on kymmenittäin aikakauslehtiä ja muita sanomalehtiä. Ennen muuta se on kansainvälinen pörssiyhtiö.

Sanoma on menettänyt paljon rahaa ulkomailla ostoksissa, joista se nyt pyrkii eroon. Rahansa Sanoma on haaskannut Hollannissa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa ihan itse, ei siihen Yleä ole tarvittu.

Julkisen palvelun yhtiö ei pyri voiton maksimointiin. Sen tehtävänä on tuottaa myös palveluja, joihin kaupallinen media ei tunne kiinnostusta.

Yle tekee ohjelmia useilla radio- ja tv-kanavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Yle välittää uutisia myös saameksi, venäjäksi ja englanniksi. Ylen digitaalinen arkisto on kansainvälisestikin vertaillen huippuluokkaa.

Olympiakisoja ei Suomessa todennäköisesti voitaisi nähdä ilman Yleä. Yle on lähes ainoa opetusohjelmien tuottaja. Kotimaassa tuotettujen ohjelmien ostajana Yle on ratkaisevassa asemassa.

Julkisen palvelun yhtiön tehtävänä on tietysti ensisijaisesti huolehtia kattavasta ja laadukkaasta uutispalvelusta. Myös maakunnat tarvitsevat toimintakuntoisen ja ketterän Ylen. Mikään toinen väline ei tänä päivänä välitä enää uutisia maakunnista valtakunnalliseen verkkoon kuin Yle.

On luonnollista, että Ylen ohjelmapolitiikka aiheuttaa keskustelua. Yle, kuten kaikki muutkin, tekee sekä hyviä että huonoja ohjelmia ja viime kädessä kauneus on katsojan silmässä.

Kannattaa silti katsoa Ylen suoriutumista vaikkapa tuoreiden eduskuntavaalien uutisoinnista. Ylen vaaliohjelmat olivat korkeaa kansainvälistä tasoa, kenties jopa maailman parhaita. Joka tapauksessa ne olivat suoranmitan päässä muun median edellä.

Yle-vero tai edes Ylen olomuoto eivät ole Ylen itsensä päätettävissä. Yle on eduskunnan ohjauksessa ja eduskunnalla on tässä maassa valta tehdä Yle juuri sellaiseksi kuin se hyväksi katsoo.

LAURI KONTRO

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Lauri Kontro kirjoittaa muun muassa: "Julkisen palvelun yhtiö ei pyri voiton maksimointiin. Sen tehtävänä on tuottaa myös palveluja, joihin kaupallinen media ei tunne kiinnostusta."

Totta, Yle ei pyri maksimoimaan voittoa, se pyrkii kuluttamaan maksimaalisesti sille veronmaksajilta kerätyt rahat. Eduskunta on päättänyt, että se määrä on pyöreästi 500 miljoonaa euroa vuodessa. Se summa voisi olla myös 400 miljoonaa, 300 miljoonaa tai voisi se jonkun mielestä olla varmasti myös 600 miljoonaa.

Ylen tehtävä on tuottaa palveluja, joita ei voi tehdä kaupallisesti kannattavasti, mutta joille yhteiskunnassa on tarvetta. Se on hyvä tehtävä.

Muun muassa kaikki suomalaisia kiinnostavat suuret kansainväliset urheilutapahtumat näkyisivät suomalaiselle yleisölle, oli Yleä tai ei. Kysyntä kohtaisi tarjonnan. Sellainen on markkinatalous.

Käyttäjän HeidiLaaksonen kuva
Heidi Laaksonen

Aika kova pyöristys, kun todellinen summa on 462 miljoonaa euroa. Näin, koska Ylen rahoituksesta päättävät tahot päättivät jäädyttää indeksikorotukset.

Lainaus Atte Jääskeläiseltä: "Yle ei koskaan ole edes saanut käyttöönsä jatkuvasti toistettua "500 miljoonaa", vaan arvonlisäveron jälkeen huomattavasti pienemmän summan, 462 miljoonaa euroa. Ylen tulot eivät neljään vuoteen ole eri syistä kasvaneet."

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Alvitta luku on tuo, jonka Atte Jääskeläinenkin on maininnut.

Ylen tilinpäätös 2014 kertoo, että Yle-veroja suomalaisilta kerättiin runsaat 500 miljoonaa.

"Valtiokonttori siirsi Yle-veron tuottoja 507,9 miljoonaa euroa televisio- ja
radiorahastoon, josta Yleisradio anoi suorituksia maksuvalmiustarpeensa mukaisesti. Saamastaan Yle-veron tuotosta Yleisradio tilitti valtiolle arvonlisäveroa 10 %:n verokannan mukaan kaikkiaan 46,1 miljoonaa euroa. Yle-veron nettotuotoksi muodostui siis 461,8 miljoonaa euroa."

https://docs.google.com/file/d/0B-v6fV6ewetZVTBxNG...

Ylen liikevaihto 2014 oli 472,9 miljoonaa euroa. Täältä näkee julkisen palvelun yhtiön kovan kasvun vuosina 2010 - 2013: http://yritys.taloussanomat.fi/y/yleisradio-oy/hel...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

MH: "Yle ei pyri maksimoimaan voittoa, se pyrkii kuluttamaan maksimaalisesti sille veronmaksajilta kerätyt rahat"

Älä nyt viitsi. Sähköisen median tekeminen on paljon kalliimpaa kuin yleisesti tiedetään. Lauseen alta kaikuu katkeruus.

Eipä silti, Ylellä olisi paljon sarkaa kynnettävänä, ei taloutensa tehostamisessa, jota on tehty kuristamiseen asti, vaan laadun parantamisessa. Tarvitsemme monipuolisen Ylen, joka voisi kuitenkin luopua hömpästä kaupallisten hyväksi. Hömppää Ylessä kaiketi tehdään siksi että tietylle kansanosalle ei kelpaa muu, ja heidänkin on saatava vastine 0-40 sentin päivämaksulleen.

Käyttäjän NikoPalmu kuva
Niko Palmu

"Älä nyt viitsi. Sähköisen median tekeminen on paljon kalliimpaa kuin yleisesti tiedetään. Lauseen alta kaikuu katkeruus."

Ja todella aiheellinen katkeruus. Pitää varmaan yle-maksun lisäksi myös Nato-maksu, niin ihmetelläänn Markin katkeruutta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Nato on sotimista, Yle tiedottamista, sivistämistä ja kulttuuria varten.

Hiukan eri asioita. Vai eivätkö sinusta?

Käyttäjän NikoPalmu kuva
Niko Palmu Vastaus kommenttiin #5

Nato ei ole pelkästään sotimista, myös tiedottamista. Ehkä vaan ei sinulle mieluista tiedottamista. En todellakaan kannata itse mitään nato-kuin ylekään maksuja.

Sivistystä ja kulttuuria ei onneksi mikään poliittinen suuntaus voi "oikeaksi" määrittää, joten senkin maksattaminen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Eikö Yle sitten pyri käyttämään kaikkia niitä rahoja, jotka sille kerätään? Se käyttää niitä monelta osin esimerkillisesti ja epäilemättä tehokkaastikin.

Eikö siitä ole nähdäksesi syytä keskustella, onko 500 miljoonaa euroa vuodessa oikea kokoluokka etenkin nyt, kun muualtakin säästetään?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

500 miljoonaa tai 50 miljoonaa... riippuu ihan siitä, halutaanko palvelun kattavan kaikki suomalaiset vaiko vain osan. Tai hyvin vai huonosti.

Ainoana ei-kaupallisena valtaviestimenä Ylelle on kuitenkin suotava mahdollisuus laadukkaaseen tiedottamiseen, sivistämiseen ja kulttuurintarjontaan – sellaiseen joihin kaupallisilla viestimillä ei ole resursseja tai intressejä. Yle ei täytä tehtäväänsä jos ne mahdollisuudet jätetään resurssipulan vuoksi käyttämättä.

Se, käyttääkö Yle varansa parhaalla mahdollisella tavalla on kysymys josta pitää tietysti aktiivisesti keskustella – mieluummin kuin joistain rahasummista. Tällä hetkellä Yle käyttää mielestäni liian vähän resursseja per ohjelma – noin keskimäärin. Jos verrataan vaikka saman hintaluokan Pohjoismaihin, Yle toteuttaa ohjelmansa reilusti heikommilla resursseilla, useimmissa tapauksissa vastaavat tuotannot tehdään Ylessä puoleen hintaan siitä, mitä muualla Pohjoismaissa. Ja se näkyy.

Toinen ongelma on sisällöllinen. Yle pitää irrottaa kokoomusvallasta niin ettei se siirry kepulle. Sen pitää voida olla tasapuolinen, mutta ei puolueeton, mikä mahdotonta olisikin. Tällä tarkoitan että yksittäisten ohjelmien latistaminen puolueettomuusvaatimuksilla on lähinnä idioottimaista (itse)petosta. Koko ohjelmiston suhteen tasapuolisuus on silti tärkeä.

Leikkausvaatimukset merkitsevät laadun heikkenemistä – siitä ei ole epäilystä. Eikä tämä koske vain Yleä.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Suomi todellakin tarvitsee umpikaupallisen mediansa rinnalle ei-kaupallisen vastapainon. Vaikka Yle on koko kansan omsitama, sitä silti yritetään kammeta kaupallisen median poluille puhumalla jatkuvasti "mediakilpailusta" jota Yle "vääristää". Vääristäminen, jos sellaista on, tapahtuu etupäässä hömpän osalta. Salaliittoteoreetikko voisi kuvitella että hömppää Ylestä syytämällä pystytään helpommin osoittamaan Yle ja kaupalliset samanlaisiksi, siis kilpailijoiksi, ja tavoitteena olisi tällä tavoin Ylen lakkauttaminen ja amerikkalaiseen muka-ilmaiseen, kaupalliseen mediatapaan siirtyminen.

Sellaista haikaileville ja muille Yle-veron vastustajille kerrottakoon, että meidän kaikkien maksama piilotettu "mainosvero" on merkittävästi Yle-veroa korkeampi. Siitä, että mainosvero otetaan meiltä meille kertomatta joka kerta kaupassa asioidessamme, ei kaupallinen media pahemmin puhu, eikä Ylekään – poliittisista syistä. Ja mainosveron käyttämisen yli menevä tuotto eli voitto sujahtaa useimmiten ulkomaisille omistajille.

Yle ei ole bisnes, se on taloususkovaisten vaikea ymmärtää. Sen tarkoitus on tuottaa sisältöä, ei rahaa.

Tästä kirjoituksesta on kolme vuotta, mutta se on yhä ajankohtainen, mitä Yleen tulee:

http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91684-y...

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Yle on lähes ainoa opetusohjelmien tuottaja”

Ylen ”tutkivat journalistit” opettavat myös trollien tunnistamista.

Medialukutaito on kyky lukea ja ymmärtää mediaa sekä suodattaa ja arvioida kriittisesti vastaanotettua informaatiovirtaa. Medialukutaito on näin ollen tavallista lukutaitoa laajempi taito, koska lukijan on esitettyjen faktojen joukosta havaittava mahdollinen disinformaatio ja suoranaiset valheet (informaatioterrori).

Kuvanlukutaito on osa medialukutaitoa, tarkoittaen sitä, että ymmärrämme millä keinoilla kuva voi meihin vaikuttaa tunnetasolla ja näin ohjailla mielipiteitämme.

http://kioski.yle.fi/omat/venaja-trollit-suomessa

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kuinka kaupallinen media voisikaan kilpailla verovaroin tuotettua 'ilmaista' palvelua vastaan ? Ei ole ihme, että kaupalliset toimijat Suomessa ovat suurissa vaikeuksissa.

YLElle korvamerkitty massiivinen vero oli Kataisen hallituksen yksi järjettömimmistä aikaansaannoksista. Yrityksetkin pantiin maksumiehiksi, kun ei kehdattu kansalaisilta kaikkea suoraan periä.

YLE porskuttaa verovaroilla, mutta esim. uusi lastensairaala joudutaan rahoitamaan vapaaehtoisin varoin. Poliitikoilla on tosiaan arvot kohdallaan.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Jopas oli kirjoitus. Olen sen kanssa täysin eri mieltä.

Ensinnäkään minkäänlainen joukkoviestinnän ohjelmatuotanto ei voi olla verorahoilla kustannettavaa, ellei se palvele sellaista kansalaisille välttämätöntä, hyödyllistä tai muuten tarpeellista tehtävää, jota riippumaton media ei hoida.

Tästä seuraa, että YLElle nyt annettu julkisen mediapalvelun tehtävä on määriteltävä. Sitähän ei ole tehty.

Sen jälkeen valtio voisi ostaa takaisin kaikki lähetysverkot, jotka se meni tyhmyyksissään myymään. Rahat tähän saadaan, kun Oy Yleisradio Ab myydään eniten tarjoavalle mediakonsernille.

Julkinen mediapalvelu hoidetaan tämän jälkeen sillä, että riippumattomien tv-, radio-, yms. toimiluvan tarvitsevien yhtiöiden sopimuksiin kirjataan, että valtiolla on oikeus saada jokaisen yhtiön kanavilta määrätty määrä ohjelma-aikaa haluaminaan ajankohtina.

Ohjelma-ajat eduskunta sitten jakaa eri ministeriöille, jotka vastaavat julkisen mediapalvelun ohjelmien käsikirjoittamisesta ja tuotannon tilaamisesta kulloinkin sopivalta ohjelmayhtiöltä.

Nykytilannehan on naurettava. Yle on kuin käenpoika, joka munittiin mediapesään silloin, kun niukat radiotaajuudet piti jakaa valtioille eivätkä valtiot halunneet antaa taajuuksia yksityisille mediakonserneille.

Kun tällaista tarvetta monopoliasemaan ei enää ole, ei ole myöskään tarvetta haaskata verovaroja mittaamattomiin kiinteisiin kustannuksiin, jotka tämä valtavaksi kasvanut käenpoika ryöstää paljon tarpeellisemmilta julkisilta palveluilta.

Uskomatonta muuten, että joku kehtaa kuvata riippumatonta mediaa noin läpinäkyvän propagandistisesti kuin Lauri Kontro

Pasi Kokko

Lauri Kontro kirjoittaa: "Julkisen palvelun yhtiö ei pyri voiton maksimointiin. Sen tehtävänä on tuottaa myös palveluja, joihin kaupallinen media ei tunne kiinnostusta."

Olisiko oheinen uutinen esimerkki palvelusta, jota kaupallinen media katsoo karsaasti?

Yle: Tällaisia seksiviestejä Sara Sieppi saa – ”Nyt maistus huoleton rapulaseksi”

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1432010231476...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

YLElle tai mille tahansa muulle laitokselle voi yrittää perustella vaikka ääretöntä budjettia.

Markkinat ovat juuri sitä varten että tuollaisia järjettömiä keskusteluja ei tarvitse käydä vaan resurssit ohjautuvat sinne mitä ihmiset arvostavat.

YLE on vähän kuin asiakkaiden ylenkatsomista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Yle on ollut pitkään laadukas ja hyvä julkinen media jonka tarjonta on ollut huippuluokkaa. Silti jäi ihmetytämään ylen saamat itkupotkuraivarit kokoomuksen putoamisesta EK vaaleissa kolmossijalle, aina neuvotteluihin asti Ylellä asiantuntijat yrittivät sommitella puoluetta takaisin pääministeripallille todeten ettei se onnistu. Kaippa kanava on politisoitunut.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Miksi meidän veronmaksajien pitäisi rahoittaa ylisuurta yli 3 100 henkilövuotta työllistävää valtiollista tv- ja radioyhtiötä ? Lisäksi Yle ostaa ulkopuolelta merkittävän määrän määräaikaisten ja freelancereiden tuotantoa ja pelvelua; näiden ei-vakituisten työsuhteiden osuus maksetuista palkoista on viidennes.

YLE:n tehottoman työn jälkeä on se, että Yleisradio pystyy tuottamaan vain viisi prosenttia liikevaihdostan myytäviä ohjelmia - loppu on eetteriin häipyvää hömppää.

Miksi muuten YLE:n strategiana on tulla johtavaksi digitaalisen tiedon välittäjäksi verkkopalveluissa ?

Vuodessa eetteriin häipyy 20.000 tuntia tv-ohjelmaa ja 150.000 tuntia radio-ohjelmaa. Normaalisti tällainen yritys laitetaan konkurssiin. Tässä määrässä on vähintään 80 % ohjelma-aikaa joka ei kuulu YLE-lain mukaisiin velvotteisiin.

Kun valtio on nyt lisävelkaantunut viimeisen kuuden vuoden aikana noin 50 miljardia euroa ja lisävelkaa otetaan noin 600 000 euroa tunti, niin ei kai Yleisradion tehottoman toiminnan ja työpaikkojen ikuinen turvaaminen ole meidän veronmaksajien tehtävä ?

Henkilöstökulut ovat suurin kuluerä noin 240 miljoonaa euroa. Esityskorvaukset sarjoista 85 miljoonaa €. Teoston luonteisia musiikkikorvauksia 32 milj. € ja urheilusta maksettiin 30 milj.€.

Lisänä tähän liiketoiminnan kulut 126 milj. € sekä ulkopuolisilta ostetut palvelut 52 milj. €

Yleisradion koko voidaan huoletta ainakin puolittaa. Suomessa ei kukaan jää uutispimentoon ja kultturia, urheilua ja viihettä löytyy kaikille ilmaisilta kaupallisilta kanavilta.

https://docs.google.com/file/d/0B-v6fV6ewetZVTBxNG...

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Lauri Kontron kirjoitus on asiantunteva ja tasapuolinen. Voin yhtyä siinä esitettyihin näkökohtiin.

Demokratiassa kansalaisten tasapuolinen tiedon saanti on äärimmäisen tärkeä asia. Jos tietoa jakaisivat vain voittoon pyrkivät kaupalliset toimijat, tuon tiedon tasapuolisuudesta ei olisi mitään takeita. Noista tuuteista tulisi etupäässä pääpääoman etua ajavaa tietoa. Yhdysvallat on tästä hyvä tai paremminkin sanottuna varoittava esimerkki.

Eurooppalaisissa demokratioissa sen sijaan on jokseenkin jokaisessa Ylen kaltainen valtion varoin toimiva ja julkisen vallan valvoma radio- ja tv-organisaatio. Suomessa tämä järjestelmä on toiminut erinomaisesti. Suomi on monissa vertailuissa todettu sananvapauden ykkösmaaksi koko maailmassa.

Yleisradiota tarvitaan siis monipuolisen ja tasapuolisen tiedon jakamiseen. Tästä tasapuolisuudesta vastaa eduskuntapuolueiden - ei siis vain hallituspuolueiden - edustajista muodostettu hallintoneuvosto. Ylen nykyinen toimitusjohtaja on Kokoomus-taustainen.

Aikaisemman tv-lupamaksun suorittivat vain rehelliset. Nykyinen Yle-vero on paljon oikeudnemukaisempi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Auttaisiko jos yle painatttaisi kirjoja ja tuottaisi sanomalehti sisältöä kun nuo alata ovat muutenkin ajautuneet vankeuteen. Ylen avulla sitten pidettäisiin yllä kulttuuria ja sanan monimuotoisuutta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Daniel Malinen

Just joo. Naapurimaassa Venäjällä on valtion TV kanavat ja lehdistö tiukasti valvonnassa.

Sitäkö haluat, että alkaisi ilmestyä YLE-Sanomat joka jaettaisiin jokaiseen talouteen veronmaksajien rahoilla. Vain valtio tietää mikä on hyvää ohjelmaa ja painettua mediaa.

Suomi ei ole vieläkään päässyt eroon DDR ajattelusta. Valtio hoitaa ja huolehtii.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #22

En vaan, että yle myy tuottamiaan uutisaineistoa edullisesti lehdistön käyttöön helpottaakseen näiden ahdinkoa. Näillä myynti tuloilla voi siitten korvata osan yleverosta jolloin sitä voitaisiin laskea.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #22

Ilkka Varsio, #22.
Suomen Ylen kaltainen valtion kustantama ja parlamentaarisesti valvottu radio- ja tv-yhtiö on jokseenkin kaikissa sivistyneissä läntisissä demokratioissa.

Sellainen toimintatapa takaa parhaiten erilaisten poliittisten mielipiteiden pääsyn julkisuuteen.

Tuloksena on Suomen kaltainen aananvapauden mallimaa. DDR oli aikoinaan jotain aivan muuta. Se oli sananvapauden mittareilla arvioiden rapaluokkaa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Timo:

Osaatko antaa lukuja siitä, kuinka suuri 'YLE' budjetti viittaamissasi eurooppalaisissa demokratioissa on suhteessa väkilukuun, valtion budjettiin, bruttokansantuotteeseen tms.

Veikkaan, että Suomen YLE on ihan omissa lukemissaan, kun sen budjetti suhteutetaan kansakunnan kokoon.

En ole Suomen YLEä lakkauttamassa - toiveeni olisi vain hieman kohtuullisuutta, kun Suomen valtiolla on kuulemma nykyään vaikeuksia rahoittaa kaikkia menojaan ...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Yle Teeman ja yle Tv1 voisi yhdistää ihan hyvin kun teemalta ei oikeestaan tuu mitään. FST eli Yle femma voisi lisätä yhteistyötä pohjoismaiden yleisradioiden kanssa ja kanavan nimeksi tulisi vaikka Yle nordic. Myös radio kanavia voisi karsia, viisi kanavaa ois iha hyvä (Yle Suomi, Yle1, YleX, YleX3M(swe), Yle Vega(swe)). Ylen radio Saamen ja saamen kieliset tv ohjelmat voitaisiin irrottaa omaksi yksikökseen.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Mika Mustonen, #20.
Minulla ei ole tässä heti antaa vertailutietoja, mutta arvelisin, että Ylen budjetti on hyvin suhteessa mm. Pohjoismaiden vastaaviin yhtiöihin.

Australiasta tiedän, että siellä on Yleä vastaavan ABC:n lisäksi olemassa ulkomaille ohjelmaa lähettävä Radio Australia ja vielä erillinen valtion yhtiö Special Broadcasting Service, SBS, joka valmistaa radio- ja tv-ohjelmia maahanmuuttajille. Sen radiolähetyksiä on 74 kielellä, joista yksi on suomi. Tiedän hyvin koska olen avustanut tätä ohjelmaa pari kymmentä vuotta. Tässä linkki: http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/

Tämä kaikki on toimintaa, jota Suomen Yle hoitaa pienessä mitassa oman toimintansa ohella. Australiassa on asukkaita nelisen kertaa Suomen verran.

Reino Jalas

"Julkisen palvelun yhtiön tehtävänä on tietysti
ensisijaisesti huolehtia kattavasta ja laadukkaasta
uutispalvelusta. Myös maakunnat tarvitsevat
toimintakuntoisen ja ketterän Ylen. Mikään toinen
väline ei tänä päivänä välitä enää uutisia
maakunnista valtakunnalliseen verkkoon kuin Yle."

Tällainen erittäin kattava ja myös erittäin laaja-alainen ja monipuolinen uutisointi ja ajankohtaisohjelmien lähetysvirta syntyy vuositasolla alle 150 milj. € rahalla.

Siis tosiaan 3 miljoonaa €/vko, pelkkien uutispainotteisten, julkisen palvelun ohjelmien tuotantoon. Raha riittää vähintään 500..700 suuruisen uutisporukan, ajankohtaisohjelman juontajien ja lähetyskaluston ylläpitoon.

---
Nykyisenä valtavan erikielisten kanavien tarjonnan aikakautena, kaikki yli tuon menevä on Julkisen palvelun yhtiön toimenkuvan ulkopuolelle menevää asiaa.

Nämä tämän ulkopuoliset asiat täytyy avata avoimelle tarjousten pohjaltaa tehtävälle kilpailulle. Silloin jolloin kaikki pääsevät kilpailemaan niiden tekemisestä. Loppuu samalla se rikkaan Hesarin ainainen napina, että miks nuo saa ja me ei saada mitään. Pääsevät itse mukaan tarjoamaan.

Silloin YLE:n hallintoneuvoston tehtävänä on vain vuositasolla valvoa, että tilattu ja saatu palvelutuotanto on ollut asianmukaista.

Reijo Siipola

”Yle on lähes ainoa opetusohjelmien tuottaja”

Eikö se ole vaarallista, kun otetaan huomioon YLE:n 1970-luvulla alkanut perinne muokata yksipuolisesti kansan mielipidettä?
Mistä muuten johtuu, että kohta verorahoitukseen siirryttyään YLE siirsi ruotsinkielisten ohjelmien esittämistä FEM-kanavalta kanaville 1 ja 2? Lisäksi esim. MOT-ohjelma on alkanut suosia ruotsinkielisiä aiheita kovin usein. Se on myös siirtynyt polittisesti muun YLEn vastaavan tuotannon tavanomaiselle linjalle, edustettuaan alkuksi puhtaammin tutkivaa journalismia. Muuttuiko ohjelmapolitiikka siksi, että katseluluvan maksaminen muuttui pakolliseksi veron muodossa.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Reijo Sipola, #27.
Yle on todellakin ainoa opetusohjelmien tuottaja. On hyvä, että silloin tuottajana on kaikkien puolueiden valvoma ohjelmayhtiö.

Julkisen vallan ylläpitämä yhtiö tarjoaa myös vähävaraisille ja syrjityille mahdollisuuden kertoa mielipiteitään ja toivomuksiaan. Kaupalliset kanavat tarjoavat mieluiten pääomapiirien näkemyksiä.

Yle on myös jokseenkin ainoa lastenohjelmien tuottaja. Lastenohjelmien yhteydessä ei näet ole luvallista esittää mainoksia.

Ylellä on myös venäjänkielisiä ohjelmia ja venäjänkielinen nettisivusto. Olin muuten tuottajana panemassa alulle tuota toimintaa vuodesta 1990. Suomen on näinä aikoina hyvin tärkeää tarjota myös venäjänkielisille suomalaista näkökulmaa, joka poikkeaa todella suuresti Kremlin radio- ja tv-kanavien versioista.

Ilman Yleä myös ns. korkeakulttuurin tarjonta jäisi paljon pienemmäksi. Korkeakulttuurin harrastajat ovat vähemmistö. Kaupalliset toimijat ovat kiinnostuneita ennen kaikkea suurista yleisöistä ja massaviihteestä.
Ylellä on jopa oma sinfoniaorkesteri.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Timo Uotila kirjoitti:
"Minulla ei ole tässä heti antaa vertailutietoja, mutta arvelisin, että Ylen budjetti on hyvin suhteessa mm. Pohjoismaiden vastaaviin yhtiöihin."

YLEN budjetti (500 MEUR/v) on järjettömän suuri kansantaloutemme kantokykyyn ja varsinkin nykyisiin haasteisiin nähden.

Kuinka monessa maassa on oma vero räätälöity pelkästään yleisradiotoimintaa varten ?
Missä maassa yrityksetkin maksavat 'YLE' -veroa ?

Kun hallitusneuvottelijat nyt etsivät kissojen ja koirien kanssa säästökohteita, parempaa kohdetta on vaikea löytää kuin YLEn rahoitus.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Matti Apunen totesi joskus, että YLE kokeilee kaikenlaista ja määrittää jälkikäteen tämän julkiseksi palveluksi. Näin tuntuu olevan, vaikka YLE-fani suurelti olenkin.

Esimerkiksi YLE Teemalla esitetty kulttuuritarjonta, kuten bändien konsertit sekä arkistoista kaivetut ohjelmat ovat herkkua.

Toimituksen poiminnat